Hankkeen tavoitteet
KARTOITETAAN
Kartoitetaan mahdollisuudet ja kiinnostus kestäville älyratkaisuille arktisilla alueilla.
SELVITETÄÄN
Selvitetään, miten esimerkiksi robotiikkaa, LoRa-tekniikkaa, keinoälyä, 3D-tulostusta, droneja ja materiaalitutkimusta voidaan hyödyntää..
INNOVOIDAAN
Löydetään uusia kestäviä ja älykkäitä sovelluskohteita ja innovaatioita tulevaisuudessa hyödynnettäväksi.
DEMONSTROIDAAN
Demonstroidaan 1-3 älyratkaisua eri kohteissa teemojen mukaisesti.
VIESTITÄÄN
Viestitään laadukkaasti koko hankkeen ajan
KESTÄVÄ KEHITYS
Tuodaan kiertotalous ja kestävä kehitys osaksi digitaalisuutta ja älyratkaisuja
Drone verijälkikoulutuksessa
Demonstraatiossa kokeillaan miten dronea voidaan hyödyntää koirien verijälkikoulutuksessa. Perinteisesti verijälki tehdään maastoon ihmisen toimesta. Kokeilussa suunnitellaan ja toteutetaan laitteisto droneen, jonka avulla tehdään verijälki maastoon koirille.
Työvaiheet
- Drone (DJI Mavick) 3D-skannattiin ja sen avulla on suunniteltu kiinnistysmekanismia verta annostelevaan laitteistoon sekä testattu dronen hyötykuormaa. Kiinnistysmekanismien ja annostelumekanismien toteutuksessa käytetään hyödyksi 3D-tulostustekniikkaa
- Kiinnitsymekanismien viimeistely sekä annostelumekanismin mekaniikkaan ja elektroniikkaan liittyviä tehtäviä.
- Kokonaisuuden testaukset vaiheittain
- Maastotyöpaja yhdessä MEJÄ-kouluttajien kanssa, missä testataan toimivuus aidossa ympäristössä koirien kanssa.


Maastotyöpaja 28.10.2024
- Järjestettiin maastotyöpaja Rovaniemen Marrasjärvellä, missä dronen tiputtamaa verijälkeä testattiin maastossa MEJÄ-koirilla. Tilaisuudessa käytiin läpi MEJÄ kokeen vaiheet ja mietittiin myös dronen hyödyntämistä vahingoittuneen eläimen etsimisen harjoittelussa. KÄLY asiantuntijat esittelivät järjestöjen edustajille droneen kasatun verijälkiannostelijan toiminnot. Sovittiin myös jatkosta vuoden 2025 keväälle.
Metsälaidun
Energian harvestoinnilla ja langattomalla viestinnällä voidaan tiedonkeruu karjan hyvinvoinnista tuoda navetan ulkopuolelle. Demonstraatiossa rakennetaan metsälaitumella sijaitsevaan ruokintahäkkiin energia-autonominen yksikkö, joka kerää tiedon esimerksiksi kaulapantojen transpondereista ja välittää sen navetan automaatioon.
Tiedonkeruuyksiköt keräävät arvokasta tietoa esimerkiksi ruokailu- ja juomatiheydestä ja eläimen aktiivisuudesta. Samaan aikaan karja voi nauttia monipuolisesta laidunmaastosta ja virikkeellisestä ympäristöstä, mikä parantaa eläinten hyvinvointia.
Älykkäiden ja energiaomavaraisten ratkaisujen avulla tiedonkeruupaikkoja voidaan sijoittaa laajemmalle alueelle navetan läheisyydessä. Tämä mahdollistaa laidunalueiden vaihtamisen ja eläinten kunnon seurannan samalla kun karja pääsee laiduntamaan monipuolisemmilla laitumilla.


Kahvilaskuri
Toteutamme hankkeessa myös Lapin AMKin kampuksille LoRa tekniikkaa hyödyntämällä henkilökunnan kahvilaskurit. Tämän demon tarkoitus on edesauttaa hankehenkilöstöä tutustumaan LoRa tekniikoihin ja mahdollisesti hyödyntämään sitä paremmin tulevassa metsälaidun casessa.
Mitä LoRa teknologia tarkoittaa?
LoRaWAN tarkoittaa tiedonsiirtoteknologiaa, joka on tarkoitettu langattomaan tiedonsiirtoon. Sen on tarkoitus siirtää pieniä datamääriä nopeasti ja käyttäen vain vähän energiaa. Se yhdistää paristoilla tai akuilla toimivia antureita verkkoon.
LoRa on lyhenne ”Long Range” sanoista. Pidempi lyhenne, LoRaWAN, on lyhenne termista ”Long Range Wide Area Network.”


Mäskitikkudemo
Tornion Panimon olutmäski käytetään hyödyksi, jotta jätettä ja hiilijalanjälkeä tulisi mahdollisimman vähän. Ala-Raumolla sijaitseva maatila hyödyntää sivuvirran 100% ja tämä maukas ravintoarvoja sisältävä mäski syötetään Lehmille.
Teimme yhteistyössä maanviljelijän kanssa eräänlaisen mäskitikun, joka käyttää LoRawan tekniikkaa ja lähettää lämpötila -ja kosteusarvoja selaimelle 15min välein. Tämä auttaa seuraamaan mäskin käyttöarvoa, jotta lehmille menevä rehu ei olisi pilaantunut. Mäski maistuu eläimille ja olut ihmisille!

Ratakiskohitsauksen lämmitysvahti
KÄLY‑hankkeessa toteutettu kiskohitsauksen lämpövahti on esimerkki siitä, miten digitaalista mittaustekniikkaa voidaan hyödyntää vaativissa kenttäolosuhteissa. Kehitystyön taustalla oli käytännön tarve rataverkon kunnossapidossa. Hitsaustilanteissa lämpötilan on pysyttävä riittävän korkeana, jotta vältetään materiaalin vaurioituminen ja uusintakorjaukset. Erityisesti maasto-olosuhteissa työskentely asettaa lisävaatimuksia mittaukselle, käytettävyydelle ja laitteen luotettavuudelle.
Lähtökohtana oli kehittää yksinkertainen ja helppokäyttöinen ratkaisu, joka mahdollistaa lämpötilan reaaliaikaisen seurannan ilman monimutkaista käyttöliittymää. Erityinen vaatimus oli selkeä hälytysjärjestelmä. Käyttäjän tulee havaita välittömästi, jos lämpötila laskee kriittisen raja-arvon alapuolelle. Käytännössä tämä tarkoitti visuaalisen (LED-hälytysvalo) ja auditiivisen (äänimerkki) palautteen yhdistämistä.

Älykäs savustuspönttö
Älykäs savustuspönttö on KÄLY‑hankkeessa toteutettu ratkaisu, jossa perinteinen savustuspönttö on digitalisoitu tarkasti ohjatuksi ja helppokäyttöiseksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena oli parantaa lopputuloksen tasalaatuisuutta automatisoimalla lämpötilan seuranta ja säätö.
Ratkaisu perustuu Raspberry Pi 5 -alustaan ja kosketusnäyttöön, jonka kautta käyttäjä voi seurata lämpötiloja reaaliajassa ja muuttaa asetuksia helposti. Järjestelmä hyödyntää kahta erilaista lämpötila-anturia savustuspöntön ja savustettavan tuotteen mittaamiseen.
Lämpötilan hallinta toteutetaan ohjelmallisella PID-säädöllä, joka ohjaa lämmitystä nopeasti ja tarkasti Solid State Releen avulla. Tämä mahdollistaa tasaisen lämpötilan ylläpidon noin asteen tarkkuudella.
Ratkaisu tekee savustuksesta ennakoitavaa, vähentää käyttäjän kuormitusta ja parantaa lopputuloksen laatua myös pidempikestoisissa prosesseissa.

AI:n tuottama kuva
